Avoimien innovaatioalustojen kehittäminen on edennyt ensimmäisen vaiheensa loppusuoralla, kun 6Aika tiimien työtä on kestänyt eri kaupungeissa hieman vaihdellen reilut kaksi vuotta. Tampereen yliopiston tehtävänä oli alustajohtamisen työkalujen kehittäminen, jotta alustamainen toiminta saadaan osaksi kaupunkien innovaatiopalvelujen käytäntöjä. Suuret laivat kääntyvät hitaasti, mutta kaikkien kuuden kaupungin tiimit ovat onnistuneet tunnistamaan ja luomaan uusia kiinnostavia konsepteja, joita TaY:n tiimi on pyrkinyt osaltaan sparraamaan työkalujen kehittämisen puitteissa. Palvelukonseptien, niiden keskeisten toimintojen ja kypsyystasojen tunnistaminen on tärkeä perusta alustamaisten teknologianratkaisujen kehittämiselle. Avointen innovaatioalustojen digitalisointi onkin monelta osin vasta ponnistusvaiheessa. Tavoitteena on innovaatiotoimintaa tukevien palvelujen digitalisointi niiltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista. Innovaatiopalvelut tukevat liiketoiminnan ja toimintatapojen uudistumista, joten on loogista että myös siihen käytettävät työkalut hyödyntävät uusinta teknologiaa ja sen mahdollistamia palveluratkaisuja.
Mitä alustamainen toiminta ja innovaatiopalvelujen digitalisointi sitten käytännössä tarkoittaa? Ensinnäkin se tarkoittaa palvelujen määrittelyä ja tunnistamista. Tätä työtä on tehty erityisesti Tampereen yliopiston osahankkeessa yhdessä Pirkanmaan liiton kanssa. Innovaatioprosessi voidaan pilkkoa monella eri tavalla ja sitä tukevat palvelut voivat kohdistua prosessin eri vaiheisiin: haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistaminen (esim. ideakilpailut), ratkaisujen ideointi (esim. joukkoistaminen), konseptointi, demojen tai mallien rakentaminen, jotta ideoista on helpompi keskustella tai niitä voidaan jopa konkreettisesti testata (esim. demopajat, living labit, testiympäristöt) ja lopulta riittävän valmiin tuotoksen pilotointi ja markkinoille vieminen tai muu käyttöönotto (esim. start-up kiihdyttämöt, kaupunkien innovatiiviset hankinnat ja kaupallistamispalvelut). Innovaatioprosessin eri vaiheita tukevia palveluita on siis monenlaisia. Useimpiin vaiheisiin liittyy myös verkostoituminen ja ”törmäyttäminen” uusien mahdollisuuksien, rahoituksen tai kumppanuuksien löytämiseksi. Alustamaisuus voidaan nähdä (liike)toimintamallina, jossa palveluita tarjotaan fasilitoimalla eri osapuolten välistä toimintaa sen sijaan että tarjotaan asiakkaalle omaa asiantuntijuutta palveluna. Alustamaisesta palvelumallista keskusteltiin hankkeen alussa ja ensimmäisessä raportissa tuotiin esiin Facebookin ja Youtuben kaltaisia alustapalveluita, jotka ovat onnistuneet omalla alallaan muuttamaan toimintalogiikkaa ja luomaan globaaleja palvelurakenteita ja joiden menestyksessä keskeistä on usein ollut juuri toiminnan digitalosointi ja internet. Myös kuuden kaupungin alustamainen kehittäminen ja living labit hoivaympäristöistä katuvaloihin tai demopajoista ja ”hackatoneista” start-up kiihdyttämöihin voivat hyötyä digitalisoidun alustapalvelumallin tarjoamista mahdollisuuksista. Digitalisointi ei vie pois tarvetta konkreettisilta innovaatioympäristöiltä eikä ole ratkaisu kaikkiin vaivoihin, mutta se voi tarjota hyötyjä kuten
Nyt olemme vasta alkumetreillä siinä, mitä ”älykkäät palvelut” tarkoittavat teknologisina ratkaisuina innovaatiopalveluiden kohdalla, vaikka osa palveluista onkin luotu jo suoraan tähän ympäristöön. (esim. joukkoistaminen, joukkorahoitus). Yhtenäisen kokonaisuuden ja palvelujen tehostamisen osalta matka on kuitenkin vasta aluillaan. Neljäs teollinen vallankumous ulottuisi näin myös itse ”vallankumouksen fasilitattoreihin” eli niihin ympäristöihin, jotka innovaatiotoimintaa edistävät ja tukevat. Useinkaan digitalisoinnin suurin haaste ei suinkaan ole teknologia, vaan toimintamalleja ja toimijoiden asemaa muokkaava kulttuurinen muutos.
Tampereen yliopisto on osaltaan nyt käynnistänyt kokeilun, jonka tarkoituksena on hankeen kuluessa tehtyihin määrittelyihin ja analyyseihin perustuen tarkastella yhtä näkökulmaa digitalisoinnin käytännön toteutuksesta eli mittaamiseen ja arviointiin liittyvän tiedon määrittelyä ja keräämistä.
Digitalisointia ja muita esiin nousseita haasteita avointen innovaatioalustakehittämisessä pohditaan Tampereella 25.9 järjestettävässä seminaarissa, jossa esitellään myös alustamisen kehittämisen tueksi laadittuja työkaluja ja niistä saatuja kokemuksia alustoilta.
Työkaluja alustamaisen toiminnan edistämiseen esitellään ja niiden käyttöä pohditaan loppuvuoden aikana myös Tampereen yliopiston ja Pirkanmaan liiton alustakehittämisen verkkosivuilla.
Mika Raunio, Tampereen yliopiston osahankkeen projektipäällikkö
mika.m.raunio(at)uta.fi