Keväällä 2016 julkaistiin yhteistyössä laadittu käsikirja kehittäjille 1.5, jonka tavoitteena oli suunnata ja koota yhteen laajaa ja rönsyilevää keskustelua AIA hankkeen puitteissa. Lukuisat luovat ja innokkaat tiimit kehittivät kaupunkien kehittämisympäristöjä uudistavia alustoja monista eri lähtökohdista. Keskusteluun nousi lukuisia samansuuntaisia käsitteitä monista eri tulokulmista. Samaan aikaan voimakkaasti keskusteluun noussut ”alustatalous” ja sen retoriikka edelleen hämmensivät keskustelua. Osin tämän keskustelun kokoamiseksi ja suuntaamiseksi laadittiin käsikirja kehittäjille. Käsikirjassa kuvattiin myös toiminnan johtamisen kannalta tärkeitä kehittämisen kohteita kuten mittaamista, vaikutusten arviointia ja kypsyystason analysointia. Hankkeessa onkin kehitetty lukuisia lupaavia aihioita ja jo toimiviakin malleja, jotka pyrkivät oman ”ekosysteeminsä” puitteissa innovaatiotoimintaa vauhdittamaan.
Nyt lukuisten tapaamisten, tapahtumien ja keskustelujen pohjalta käsikirjaa on päivitetty versioon 2.0, jotta se toivottavasti paremmin tukisi hankkeessa luotujen avointen innovaatioalustojen kasvua ja kehitystä hankekauden jälkeen, sekä laajemminkin osallistuisi alustamaisesta toimintatavasta käytävään keskusteluun. Uudistettu versio julkaistaan kevään 2018 kuluessa.
Käsikirjan tarkennettua teemoja ovat arvonluonti, toiminnan mittaaminen ja vaikutusten arviointi sekä itse avoimen innovaatioalustan rooli osana kaupunkien kehittämistoimintaa. Tavoitteena on tarjota joitakin vastauksia niihin kysymyksiin, jotka tämän kehittämistyön puitteissa ovat osoittautuneet tärkeiksi sekä jakaa kerättyä kokemusta.
Vaikka käsikirjassa pyritään tarjoamaan myös vastauksia kehittämisen kannalta keskeisiin kysymyksiin, kyse ei ole aineellisen (tangible) talouden käsikirjasta. Se ei ole Ikean kokoonpanomanuaali tai talon rakennusopas, jonka avulla olemassa olevista palasista saadaan kokoon menestyvä avoin innovaatioalusta tilanteessa kuin tilanteessa. Ennemminkin se on aineettoman (intangible) talouden käsikirja – ”kesäksi kuntoon” tyyppinen treeniopas tai vaikkapa johtamisen opaskirjaset. Se tarjoaa näkökulmia, periaatteita ja kokemuksia työkalujen pohjaksi, joiden avulla voidaan suunnata tekemistä ja ajattelua. Näitä noudattamalla yksi voi onnistua luomaan menestyvän avoimen innovaatioalustan, mutta toinen voi siinä puolestaan epäonnistua. Kolmas voi menestyä täysin eri lähtökohdista. Monet väliin tulevat muuttujat sekä aineettomien resurssien (osaaminen, yhteistyökyky, motivaatio, verkostot, ohjelmistot, johtaminen, jne.) vaihtelu määrittävät lopputulosta todennäköisesti enemmän kuin jaetut näkemykset siitä, miten innovaatiotoimintaa voidaan vahvistaa prosesseja, digitaalisia ratkaisuja tai tietojohtamista kehittämällä. Yhteiset käsitteet ja näkemykset – vaikka niistä olisi eri mieltäkin – ovat kuitenkin osa oppimisprosessia ja auttavat toteuttamaan laajaa yhteistyötä edellyttävää kulttuurista ja toiminnallista muutosta, jota hienosti sosio-tekniseksi transitioksikin kutsutaan.
Mika Raunio & Nadja Nordling, Tampereen yliopiston osatoteutus