3D-mallinnustekniikat ovat kehittyneet viime aikoina voimakkaasti ja nykyisin lähes kaikki suunnittelu tapahtuu kolmiulotteisesti, nyt myös kaupunkisuunnittelu. Tämän innoittamana useat kaupungit ovat julkaisseet omat kaupunkimallinsa avoimena datana kaikkien ladattaviksi.
Yhtenä kaupunkimallien tarkoituksena on luoda uutta liiketoimintaa. Tällaisia sovelluksia voisi olla kaupunkisuunnittelun ja pelisovellusten lisäksi esimerkiksi 3D –verkkopalvelut, simulaatiot, matkailu, kiinteistö, markkinointi, liikenne ja IoT –sovellukset. Toistaiseksi kaupunkimallien käyttö on kohdistunut lähinnä suunnitteluun, suunnitelmien havainnollistamiseen sekä osallistavaan kaupunkisuunnitteluun.
Hyvänä esimerkkinä tästä on 6Aika Avoin data ja rajapinnat -hankkeessa Oulun kaupungille hankitun CAVE 3D-teatterin käyttö Hiukkavaaran uuden kaupunginosan suunnittelussa. Entiselle Hiukkavaaran kasarmialueelle on kaavoitettu uusi kaupunginosa, jonka suunnittelussa on hyödynnetty 3D-mallinnusta. Alueesta on luotu malli, johon CAVE-tilan lisäksi on voinut käydä tutustumassa suoraan omalla selaimella. Samoilta sivulta löytyy myös Playsign Oy:n pelillinen kaupunkisuunnittelusovellus, jonka avulla on mahdollista itse laatia oma 3D kaavaehdotus. Mainittu Hiukkavaaran malli on tuotu esille myös FCG:n Mapgets 3D-paikkatietoalustan päälle toteutetussa SmartOulu-sovelluksessa. Kyseinen alusta rakentaa avoimien tietolähteiden pohjalta reaaliaikaisesti selaimeen 3D-kaupunkimallinäkymän. Sen päälle voi kuka tahansa luoda omia sovelluksia SmartOulu esimerkin mukaisesti.
Toinen esimerkki pelillistetystä kaupunkisuunnittelusta on Vantaan Minecraft:lle tuotettu kaupunkimalli, jossa käyttäjät voivat muokata Vantaasta halutunlaisensa tutulla pelisovelluksella. Monista Minecraft kohteista on luotu myös videoita.
3D-kaupunkimallit voidaan jakaa kahteen pääryhmään, rakenteelliseen tietomalliin pohjautuviin ja suoraan ilmakuvista luotuihin pintamalleihin (ns. mesh-, kolmioverkko- tai kuorimalli). Tietomalliin pohjautuvien etuna on niiden helppo päivitettävyys ja muokattavuus, kun taas pintamallien etuna on helppo ja näyttävä toteutus mutta hankala muokattavuus.
Tietomallipohjainen kaupunkimalli voidaan lisäksi luoda usealla eri tarkkuustasolla alkaen yksinkertaisesta laatikkomallista (Level of Detail, LOD1) päätyen jopa sisätilat sisältävään malliin (LOD4). Väliin jäävissä tasoissa mukaan tulevat kattomuodot (LOD2) ja ikkuna/ovirakenteet (LOD3). Näissä voidaan käyttää apuna myös julkisivuvalokuvia tai valmiita rakennusmalleja (Building Information Model, BIM).
Kirjoituksen on tuottanut 6Aika Avoin data ja rajapinnat -kärkihanke, jossa Suomen kuusi suurinta kaupunkia (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) avaavat dataa ja rajapintoja, jotta syntyisi mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Kärkihanke kuuluu 6Aika-kaupunkistrategiaan, jossa Suomen suurimmat kaupungit pyrkivät yhteisvoimin kohti avoimia ja älykkäitä palveluja. Lue lisää datapohjaisesta liiketoiminnasta: databusiness.fi.
Tutustu 3D – virtuaalimallien käyttöön:
databusiness.fi/fi/blogi/virtuaalikaupunkimalli-oulusta
hiukkavaara3d.ouka.fi
smartoulu.mapgets.com
vantaa.fi/asuminen_ja_ymparisto/rakentaminen/maanmittauspalvelut/kartat/minecraft
Youtube-videoita aiheesta I
Youtube-videoita aiheesta II